Täällä on videokamera!

Täällä on videokamera!

Hallintojohtaja Tarja Ojala pomppaa pystyyn ja huutaa lähes hysteerisesti: Täällä on videokamera, videoiko täällä joku? Koko sali hiljenee, syntyy kaaosmainen tilanne ja minäkin puheenvuoroani käyttäessäni kerrankin hiljenen säikähtäen. Kyseessä ei ole ihmistenpuolueen kokous, vaan Keuruun kaupunginvaltuuston kesäkuun 9. päivän istunto.

Purkaus etsii kyllä vertaistaan. Hallintojohtaja ei noudata hyviä kokoustapoja, ei pyydä tunteenpurkaukselleen lupaa puheenjohtaja Lauri Oinoselta, vaan ottaa itse ohjat käsiinsä. Syntyneen hulapaloon jälkeen huomataan, että lehtereillä istuvalla pitkäaikaisella valtuutetulla Seppo Lampisella on sylissään tabletti, millä kaiketikin nauhoitti kokouksen kulkua.

Tietysti herää kysymys, halusiko Tarja Ojala nuhdella Lampista vai keskeyttää minun puheenvuoroni? Syy perin omituiseen käytökseen löytynee molemmista. Olin juuri puhunut Keuruun kaupungin käyttämistä ulkoisista lakimiespalveluista, niiden suuruusluokasta ja ennen kaikkea toiminnan epäeettisyydestä. Näitä sadoillatuhansilla euroilla ostettuja lakimiespalveluja ei ole edes kilpailutettu. Muistamme, miten valtiovarainministeri Jutta Urpilainen joutui pyytämään hallintonsa toimia anteeksi, kun Kreikka-asiakirjojen salaaminen oli julkisuuslain henkeä vastaan ja oikeuskansleri Jaakko Jonkka moitti kovin sanoin ministeriötä päätöksenteon ulkoistamisesta.

Ministeriön arvosteltu toimintatapa on vähäistä, kun sitä verrataan Keuruun kaupungin ulkoistamiin lakimiespalvelunsa. Tässä on menty jo niin pitkälle, että helsinkiläinen juristi, joka ei toimi edes virkavastuulla, laatii jopa päätösesityksetkin lautakunnille ja usein myös kaupunginhallitukselle, joka ei edes ole tehnyt päätöstä näistä lakipalveluiden ulkoistamisista. On todettu, että näin tekee muutkin. No, ehkä joku. Keuruun kaupunki ei juurikaan käytä kunnille tarkoitettuja ilmaisia Kuntaliiton 30 lakimiehen palveluita, vaan on siirtänyt lakimiespalveluidensa ostamisen Helsinkiin.

Toiminta on kovin erikoista, muttei todella ainutlaatuista. Antaa on käyttänyt yksityistä asianajajatoimistoa tehtävissä, jotka lain mukaan kuuluvat viranomaisille. Vantaan kaupunki on ulkoistanut  julkista vallan käyttöä tavalla, mitä Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ja akatemiaprofessori  Kaarlo Tuori arvioivat perustuslain vastaisiksi.

Tästä ei saanut puhua Keuruun kaupunginvaltuustossa. Kiellettyä oli nähdä, miten mammuttimainen on Keuruun kaupungin yhä vauhdilla kasvava lainakanta. Kovin kiusallista tuntui olevan myös todellisuus siitä, että Keuruun kaupunki on delegointipäätöstensä kautta siirtänyt valtaa ja mm. virkanimitykset viranhaltijoille. Kovin heppoinen on perustelu, että tällä tavalla päästään eroon poliittisista virkanimityksistä ja toisaalta vältetään turhat valitukset. Tuo viimeinen perustelu kummastuttaa, vaikka tottahan on tapa, jonka mukaan viranhaltijan tekemiä virkanimityksiä ei tuoda edes tiedoksi lautakuntiin eikä edes kaupunginhallitukseen. No, mitä vaikka tuotaisiinkin! Ei se muuta asiaa, kun Keuruun kaupunginhallituksen esittelijällä on sellainen käsitys, etteivät kaupunginhallituksen tiedoksi –asiat ole julkisia!!?

Näinhän tässä Keuruun kaupunginvaltuuston kokouksessa 9.6 oli värinää. KSML:n toimittaja Päivi Liimataisen uutisointi ja otsikointi ”Käräjäsali, teatteri vai valtuustonkokous” oli varsin paikallaan.