Mää tykkään susta, …määkin susta! Näinhän menee. Me teemme juuri niin kuin sinä edellä. On turvallista olla juuri sellainen kuin on muutkin. Ei joudu silmätikuksi, kun on vain sellainen, kuin ympäristö odottaa, kun toimii odotusten mukaisesti. Tällöin saa olla rauhassa, saa olla oma itsensä. Onko näin? Uskallan väittää, että tällä tavalla synnytetään juuri suomalainen sopulikulttuuri, sellainen maailma, missä ollaan samaa mieltä, ei siis olla mitään mieltä. Missä sinä nuori olet, missä luuraat, mikset ole mitään mieltä, muuta mieltä kuin joku idolisi tai turvallisesti yleinen viesti facebookissa tai twitterissä?
Suomi on koulutettu kansa, sanoo ranskalainen. Suomi osaa lukea, ylistää australialainen. Suomi pärjää hiihdossa, uskoo saksalainen, johon norjalainen lisää, että vauhdittajien kautta. Suomi-brändi on maailmalla suhteellisen positiivinen, mutta hyvin kapea. Miksemme uskalla olla suomalaisia. Vielä muutama vuosi sitten saatoimme maailmalla ylistää olevamme Nokia-kansaa, nyt häpeilemme maamme lippulaivaa. Uskallamme olla jotain, jos tiedämme, että tulemme sanomallamme hyväksytyksi.
Mihin sinä nuori, opiskelija tai työssäkäyvä, olet kadonnut, kun et ota kantaa julkisesti? Netissä juokset sulavasti, et pelkää, kun voit olla anonyymi. Katsotaanpa vaikkapa Suomen Ateenaa, Suomen koulutuksellista keskusta Jyväskylää. Jyväskylän yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, ammattiopistossa, muissa koulutuksellisissa opinahjoissa sekä lukioissa on oppilaita noin 40 000. Se on suuri määrä. Mutta sinua ei näy missään. Tietysti sanot, että pitäisikö sitten näkyä? Vastaat, ettet halua olla mikään poliittinen broileri.
Jos joku nuori on jotain mieltä, niin kaveri on ainakin vähintään joku kommari, kepulainen, demari, persu tai ainakin vihreä. Mikä on tämän kollektiivin passiivisuuden synnyttäjä? Miten ihmeessä on oltava nuorisopoliitikko, jos voi olla jotain mieltä? Jyväskylän opinahjot pursuavat tietoa ja ideoita, suunnattomasti kysymyksiä. Miksi sinä, nuori, olet hiljaa? Hiljaa olemalla hyväksyt sen, mitä tapahtuu, olet kuuliainen perässäjuoksija. Miksi sinä annat meidän kalkkeutuneiden viedä tätä elämää sinne, minne sinä et kuitenkaan haluaisi kulkea? Lukiokeskustelussa koputit kyllä oveen ja kysyit, saisinko olla jotain mieltä.
Miksi yliopisto-opiskelija on hiljaa, miksei kyseenalaista, miksei ole mitään muuta mieltä kuin mitä luento tai kirja sanoo? Nuoret, antakaa palaa, päättäkää tämä laput silmillä -kujanjuoksu ja ottajaa valta. Tuokaan tähän elämään jotain uutta, ennalta arvaamatonta. Olkaa jotain mieltä, erehtykää, mutta tehkää tästä yhteiskunnasta parempi kuin mihin me vanhemmat olemme pystyneet. Olkaa jotain mieltä, muuttakaa yhteiskuntaa ja kantakaa vastuu. Tämä yhteiskunta on teidän tulevaisuuteemme, meidän menneisyytemme. Olkaa rohkeita ja antakaa luovuutenne pulpahtaa ulos, jottei ihan kaikkea innovaatiota tarvitse hakea Kaukoidästä.