Keskisuomalainen, 12.6.2011
Kolumni
Asiat ovat niin, jos siltä näyttää
Mauri Pekkarinen
Niin kuin oikein on, käydyissä vaaleissa puhuttiin myös monista paikallisista asioista. Ministeri Anne Holmlundin päätös Keski-Suomen ja muun muassa Pirkanmaan hätäkeskustoimintojen siirtäminen Vaasaan oli yksi kuuma paikallinen kysymys niin Jyväskylässä kuin Tampereellakin.
Olin ja olen maakunnan väen kanssa ratkaisusta samaa mieltä. Se tuskin parantaa alan palveluja maakunnassa ja se vie Jyväskylästä muutaman lähivuoden kuluessa noin 30 työpaikkaa.Hätäkeskuspäätös synnytti maakunnassa keskustelun ja käsityksen, että Keski-Suomi on ollut alueellistamisessa menettäjä eikä saaja. Ketään ei edes kiinnostanut, olisivatko alueellistamistoimet kenties tuoneet jotain maakuntaan. Eikä kukaan kirjoitellut tänne siirretyistä työpaikoista.
Edes vaalien jälkeen on nyt paikallaan todeta, että Keski-Suomeen, käytännössä Jyväskylään, on alueellistettu viimeisen kahdeksan vuoden aikana valtiovarainministeriön minulle 9.6.2011 antaman tiedon mukaan 222 valtion työpaikkaa. Osasta päätökset on tehty jo 2000-luvun alussa. Lisäksi Kela on tehnyt päätöksen 50 työpaikan siirtämisestä.
Yhteensä siirtosaldo siis on 272 työpaikkaa. Luvussa on mukana lähinnä puolustushallinnon, maanmittaus-, riista- ja kalataloushallinnon, ympäristöhallinnon sekä sosiaali- terveys- työ- ja elinkeinohallinnon tehtäviä. Totuus alueellistamisratkaisuista on siis tykkänään toinen kuin siitä vaalien alla piirtynyt kuva. Mutta asiat ovat niin, jos siltä näyttää.
Tämän sanottuani muistutan, että valtion tuottavuusohjelma on toki vähentänyt muutoin valtion paikallishallinnon palveluita niin Keski-Suomessa kuin muuallakin maassa.
TOINEN vaalien alle kypsytetty keskustelu liittyi E-10 polttoaineeseen. Keskisuomalainen oli monien muiden lehtien tapaan tulvillaan kirjoituksia siitä, kuinka autot särkyvät ja kulutus on suurta, jos sujautat tankkiin E-10 bensaa.
Jo viime vuonnahan Suomessa jaellussa polttoaineessa piti päästöttömän uusituvan osuus olla vähintään 4 prosenttia. Tälle vuodelle alan teollisuuden, maailman autonvalmistajien ja tiedemiesten yhteisesti ”lansseeraama” E-10 tuli markkinoille. Siinä uusiutuvan osuus on 4 prosentin sijasta 6 prosenttia. Ja nytkös se haloo nousi.
Muutamia päiviä sitten Suomen arvostetuin alan tutkijayhteisö, VTT, julkisti perusteellisiin tutkimuksiin pohjautuvan raporttinsa asiasta. Sen viesti oli vielä vahvempi kuin VTT:n ja alan toimijoiden vaalien alla kertoma. E-10:lla ajelee lähes täsmälleen yhtä pitkälle kuin 98-laadulla. Eikä polttoaine vaurioita moottoreita, joihin E-10:n ilmoitetaan soveltuvan.
Totuus E-10:sta taitaa sekin olla toinen kuin miltä se vielä pari kuukautta sitten julkisuudessa näytti. Mutta asiat siis olivat siis tässäkin kysymyksessä niin, jos ne siltä näyttivät!
Siitäkin kannattaa tässä nyt muistuttaa, että Suomen ja Euroopan sitoumukset liikennepäästöjen vähentämiseksi merkitsevät sitä, että jo parin vuosikymmenen kuluttua 6 prosentin sijasta valtaosa liikenteen polttoaineesta pitää olla päästötöntä, käytännössä uusiutuvaa.
MITÄ opin kertomastani? Ehkä jatkossa pitää tehdä entistä enemmän sen hyväksi, että asiat myös näyttävät siltä mitä ne ovat!
Kirjoittaja on elinkeinoministeri ja keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.
Keskisuomalainen, 16.06.2011
Hedelmistään puu tunnetaan
Kun katselee tämän kevään kotimaisia poliittisia uutisia, niin mitäpä muuta voi todeta kuin, että ovat poliitikot olleet hyvässä opissa, kun ovat oppineet löytämään tappion hetkellä aina hyvää, käytännössä tappio ei olekaan sitä, miltä se näyttää. Selityksestä on tullut voimavara, selviytymisen edellytys, aivan mahalaskun tehneen urheilijan tapaan. Näinhän sen näkee myös, jos lukee elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen kolumnin (Ksml 12.6.).
Kaikilla on ollut suunnaton hinku hallitukseen. Kliseemäisiä ovat sanat valtion ja kansakunnan etu, vastuunkanto, tasa-arvoisen aluepolitiikan jatkuminen, ihmisen huomioiminen, vaatii. Näinhän oman panoksen antamista perustellaan, eikä enää muisteta, mitä kansa sanoi päästötodistuksessaan. Inhimillistä on kuopata se, mikä on epämiellyttävää ja kukapa siitä nyt iloitsisi, jos turpiin on tullut. Eteen päin on mentävä, keinolla millä hyvänsä.
Kun Pekkarinen puuttuu alueellistamiseen ja mainitsee myös valtion tuottavuusohjelman, on hyvä hypätä ministerin edelliseen kolumniin 12.10.2010 ”Keskittämisen kirot on estettävä jo ennalta”. Periaatteessa alueellistaminen on kannatettavaa, muttei aina. Hyvänä esimerkkinä epäonnistuneesta alueellistamisesta ainakin toteuttamisen suhteen on nähtävä Maaseutuviraston siirto Helsingistä Seinäjoelle. Mikään Mavin ympärillä ei tuntunut toimivan ja ei voi välttyä kysymykseltä, miksi asioita on toteutettava jääräpäisesti. Onko maaseudun elävöittäminen jäänyt poliittisten, henkilökohtaistenkin, intressien jalkoihin?
Pekkarinen mainitsee ironisessa kolumnissaan Keski-Suomeen alueellistettujen työpaikkojen määrän. Kahdeksassa vuodessa Jyväskylään on tuotu 222 valtion työpaikkaa. Näistä työpaikoista kaksi kolmasosaa sijoittuu Puolustusvoimain sektorille, 100 Johtamisjärjestelmäkeskukseen ja 30 Ilmatorjuntakouluun Tikkakoskelle. Esimerkiksi TEM:n kohdalla aluesijoittaminen tuo vain 5 työpaikkaa VTT:n toimintoina. Käytännössä Keski-Suomi ja Jyväskylä menettää valtion tuottavuusohjelman kautta merkittävästi työpaikkoja, kuten Perkkarinen toteaa.
Juuri tässä se tappion ydin onkin. Voimme puhua alueellistamisesta ja kertoa, että maata halutaan pitää alueellisesti tasa-arvoisena, asuttuna ja palveltuna. Tämä on kapea katselukulma. Kun ministeri katsoo alueellistamista, katse yltää maakuntien keskuksiin, Jyväskyläänkin. Todellisuudessa keskustan rökäletappion juuret eivät löydy kasvukeskuksista vaan keskustan ydinalueilta eli maaseudulta, pikkukaupungeista, kunnista, taajamien ulkopuolelta.
Pekkarinen on huolissaan keskittämisestä: ”Keskustan johtavana maakuntien puolueena on huolehdittava siitä, että me estämme ennalta keskittymisen kirot ja turvaamme sen, mitä monet muut Euroopassa haikailevat.”
Vaalipuheet, jollaiseksi kolumni 12.10.2010 on luettava, luovat illuusioita, joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Alueellistamisesta on varsin keinotekoisesti synnytetty keskittämistä vastustava selitys. Käytännössä alueellistaminen toimii juuri todellisena keskittäjänä.
Todellinen keskittäminen tapahtuu maakunnissa. Tätä tuskin ministerikään voi kieltää. Keski-Suomen kunnista on keskitetty maakuntakeskukseen kahdeksassa vuodessa huomattavasti enemmän valtion työpaikkoja kuin mitä alueellistamisella on tuotu pääkaupunkiseudulta vaikkapa Jyväskylään. Asiat voivat olla niin kuin niiden hierarkisesti kerrotaan olevan tai sitten ovat raadollisesti aivan muuta.
ILARI KOTIMÄKI Keuruu, Pihlajavesi
Keskisuomalainen, 21.06.2011
”Kyllä se Ilari hyvää tarkoittaa”
En tarkkaan ymmärtänyt, mikä Ilari Kotimäkeä (Ksml 16.6.) kolumnissani (Ksml 12.6.) kivisti. Jos hän kuvitteli ironista juttuani alueellistamisesta vaalianalyysikseni, hän ymmärsi väärin. Siitä ei todellakaan ollut kysymys. Alueellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkövinkkelistä arvioin taannoin Keskustan tappiota Helsingin Sanomien haastattelussa, en Keskisuomalaisen kolumnissani.
Minusta oli ja on paikallaan kertoa maakunnan väelle, että Kotimäen parjaama alueellistaminen on tuonut tai tuomassa 8 vuodessa Keski-Suomeen – käytännössä Jyväskylään, koska virastoja ei maakuntakeskusten ulkopuolelle sijoiteta – yhteensä 272 vakanssia pääkaupunkiseudulta. Tällä en lainkaan halunnut väheksyä sitä, että kokoomusministerin hätäkeskuspäätös oli virhe. Kaiketi tuo päätös nyt perutaan, kun Heinäluomakin niin lupasi ja ao. ministerin salkku on puolueella, joka vaalien alla valtavasti vastusti hätäkeskusratkaisua.
Yhteensä runsaan 4 000 viran siirtäminen Helsingistä muualle maakuntakeskuksiin on ollut välttämätöntä, joskaan ei riittävää. Ratkaisuilla on numeroissa pieni mutta periaatteellisesti suuri merkitys. Maaseutuvirastoa esimerkkinään pitäen Kotimäki katsoo, että sen ja muidenkin vastaavien on parempi pysyä Helsingissä. En voi mitenkään ymmärtää moista!
Omalla hallinnon alalla olen siirtänyt Helsingistä kunkin paikkakunnan soveltuvuuden mukaan muun muassa GTK:n toimintoja Kokkolaan ja Outokumpuun, Turvatekniikan keskuksen toimintoja Tampereelle, uuden kaivoslain lupatoiminnot Rovaniemelle, Mittaustekniikan keskuksen toimintoja Kajaaniin, Ely-keskusten taloushallintotoiminnot Mikkeliin ja muutaman henkilön verran vanhan Työvoimaopiston ja VTT:n toimintoja muun muassa Jyväskylään.
Siinä Kotimäki on oikeassa, että keskusta, vaikka paljon teki, ei hallitusvuosinaan kyennyt puolustamaan riittävästi suurempien keskusten ulkopuolista Suomea. Tämän sanon itsekriittisesti, vaikka keskeisesti keskustalaisin päätöksin esimerkiksi Keski-Suomessakin on saatu nauttia vaikeina aikoina rakennemuutostuista. Tai, vaikka valtionosuusratkaisuilla on turvattu varsinkin pienempien kuntiemme rahoitus ja kuntalaisten palvelut, vaikka uusiutuvan energian massiiviset lisäystoimet tuovatkin nyt työtä juuri maakuntamme maaseutualueille ja vaikka eräissä infrahankkeissa, varuskunta- ja varikkoratkaisuissa menestyttiin aika hyvin.
Otan silti Kotimäen kirjoituksen rakentavasti ajatellen niin kuin olen joutunut joskus ennenkin sanomaan, että ”kyllä se Ilari hyvää tarkoittaa”! Kun luen uutta Kataisen hallituksen ohjelmaa, uskon, että Kotimäkikin vielä kaipaa keskustaa!
MAURI PEKKARINEN elinkeinoministeri (kesk.) Jyväskylä
Keskisuomalainen, 22.6.2011
Lättähatut kulkevat molempiin suuntiin
Mauri Pekkarinen lähenteli, Ilaritteli, selitteli ja unohti oleellisimman ja sen mukana Keskustan merkittävimmän syyn vaalitappioon. On tietysti inhimillistä kertoa, etten ainakaan minä pettänyt kansaa, en tuottanut pettymyksiä sadoilletuhansille. Itse olen kovin imarreltu viimeistä päivää elinkeinoministerinä toimivan Mauri Pekkarisen suitsuttelusta, koettakaa ymmärtää, ”kyllä se Ilari hyvää tarkoittaa!” Pojittelu, likattelu on vaarallista kieltä ja sisältää usein sellaista ylemmyydentunnetta, mikä on keinotekoista voimannäyttöä.
Tuskin Keskustalla on nyt pontta lähteä rinta rottingilla puolustamaan vaalien edeltänyttä politiikkaansa. Syitä epäonnistumiseen on lueteltu, välillä niitä on peräänkuuluttanut Mauri Pekkarinen, välillä niitä on ladellut puolueen johto. Perusteluissa ääniä menetettiin vaalirahalla, jäteveden mukana, eläkeiän nostolla hätäkeskuksista puhumattakaan. Mauri Pekkarinen listaa Kajaanin opettajakoulutuksen lopettamisen täydellisenä hampaattomuutena. Se oli symbolinen juttu, arvio pitkäaikainen ministeri HS:n haastattelussa.
Mitä väliä sillä on, vaikka voittaisimme Helsingistä 4000 työpaikkaa ja menettäisimme sen mukana juuremme? Ministeri Mauri Pekkarinen, alueellistaminen on erinomainen asia, on sitä, jos se toteutetaan hallitusti. Maaseutuviraston siirrosta Seinäjoelle ei voida jakaa tyylipisteitä, ei ainakaan hallitukselle. Jos EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmakaudesta 2007-2013 kaksikolmasosaa kuluu täydellisessä kaaoksessa juuri alueellistamisen vuoksi, niin ei se ole ihan mitätön juttu. Itsetarkoitus ei voi olla politikoinnin kautta siirrellä toimintoja sinne, missä oma äänestäjä on. Mavi:n 219 työpaikan siirto Seinäjoelle epäonnistui. Näin on tapahtumassa hätäkeskusuudistuksen kohdalla, Seinäjoen sijaan palkinnon on saamassa mm. ”oma” äänestysalue Pori. Molemmissa siirroissa työntekijöille ratkaisu on hyvin raskas ja molemmissa päämäärä on unohtunut. Palvelu kärsii ja sen mukana uskottavuus katoaa.
Kajaanin opettajakoulutuksen päättyminen on käsittämätön asia. Näin se todella on ja siinä on se, miksi Keskusta koki rökäletappion. Tuo Kajaani toistuu jok’ikisessa Suomen kunnassa, joissakin jopa satojen, pienemmissä kunnissa muutamien, työpaikkojen menetyksellä. Mauri Pekkarinen siirtää huomion Kajaaniin, kun oman maakunnan kunnista on viety valtion työpaikkoja keskustajohtoisen hallituksen keskittämisuskossa satoja, jopa kokonaisia opinahjojakin, pääosin Jyväskylään. Ihan samalla tavalla siirtämällä huomio alueellistamisohjelmaan, häivytetään se todellisuus, missä maakuntakeskuksen ulkopuolinen maakunta koettaa selviytyä menetettyjen työpaikkojen, kokonaistaloudellisen keskittämisen nimissä. Keskusta katkaisi juurensa, unohti oman leipänsä ja koettaa nyt kertoa ihan jotain muuta.
Suomalainen maaseutu ja maailman puhtain elintarvike on niin arvokas elämän ylläpitäjä, mitä Keskustan ei olisi pitänyt unohtaa. Maaseutu on petetty, hylätty. Nyt maakunnassa on hyvin epätietoinen ja epätoivoinen olo. Kun aina ennen puolueeseen on voinut luottaa, niin nyt usko on kadoksissa. Perussuomalaiset vastaavat tänään paremmin siihen huutoon, mitä maalla kaivataan. Tämä on todellisuutta heti Jyvässeudun ulkopuolella. Yksiselitteinen usko siihen, että maakunnan onni löytyy veturista on varsin keinotekoinen. Mauri Pekkarinen, rautateiden paikalliseen liikenteeseen on tullut jo muutama vuosi sitten uudet ketterät lättähatut, jotka kulkevat molempiin suuntiin, niin maalta kaupunkiin kuin matkakeskuksesta maalle, veturia kääntämättä. Tämä tulisi Keskustankin ottaa huomioon, jotta kliseemäinen sanonta ”pidetään koko Suomi asuttuna” voisi toteutua.
ILARI KOTIMÄKI Keuruu, Pihlajavesi