Kinnulan kunta ja sen hallintokulttuuri on noussut maakunnalliseksi puheenaiheeksi. Jottei Kinnulan tauti iskisi Keuruulle, niin Keuruun uudet valtuutetut ovat osallistuneet kolmeen videotekniikalla koko Keski-Suomen valtuutetuille tarkoitettuun koulutukselliseen iltakouluun, viimeksi muutama päivä sitten. Näiden tilaisuuksien merkittävin sanoma on ollut: Kaiken kunnallisen toiminnan ollakseen uskottavaa, tulee olla avointa.
Keulink Kiinteistöt Oy osti 24.9.2009 perustettavan yhtiön lukuun M-real Oyj:ltä Varissaaresta 8,7 ha:n suuruisen maa-alueen sekä Osk. Metsäliitolta alueella sijaitsevan teollisuushallin ja kaksi huvilaa. Maa-alueen hinta oli 200.000 euroa, mutta irtaimistona myytyjen rakennusten hintaa ei ole julkistettu.
Hanketta varten perustettiin Kiinteistö Oy Tiwinranta -niminen yhtiö, jolle ostetut kohteet siirrettiin. Kiinteistö Oy Tiwinrannalla ei ollut muita varoja kuin Keulink Kiinteistöt Oy:n merkitsemä osakepääoma 2500 euroa. Oston rahoitus hoidettiin Nordean myöntämällä 1.500.000 euron lainalla, jolle Keuruun kaupunki antoi takauksen.
Keulink Kiinteistöt Oy:n päättäjät katsoivat, että tässä tilanteessa voidaan ottaa myyntivoittoa yhtiölle, olivathan kaikki sen tilikaudet olleet tappiollisia. Kaupungin takaamaa rahaa oli sopivasti käytettävissä. Kiinteistö Oy Tiwinranta maksoi mainituista kohteista arviolta 300.000–400.000 euroa enemmän kuin emoyhtiö oli maksanut. Tämä arvio perustuu Keulink Kiinteistöt Oy:n tilinpäätökseen vuodelta 2009. Kuten edellä mainittiin, rakennusten ostohintaa ei ole annettu tiedoksi edes kaupunginvaltuuston jäsenille.
Keuruun kaupunki on ollut avokätinen myöntäessään yhtiöilleen takauksia. Niinpä kiinteistöyhtiön lainasta jäi kiinteistökorjauksiin 300.000 euron summa. Se oli mainittu myös takauspäätöksen ehtona.
Teollisuushalliin tuli vuokralaiseksi Tiwi Oy, jonka nimi muuttui myöhemmin Keuruun Puukomponentti Oy:ksi. Kiinteistö Oy Tiwinranta, jonka nimi muuttui myöhemmin Kiinteistö Oy Kolhontie 88:ksi, teki jo
ensimmäiseltä tilikaudeltaan 31.12.2010 tappiollisen tilinpäätöksen ja oma pääoma oli menetetty.
Keulink Kiinteistöt Oy myi maaliskuussa 2011 kiinteistöyhtiön Tiwi Oy:lle, jonka taloudellinen tilanne oli heikko, koska omat pääomat oli menetetty. Oma pääoma oli 160.000 euroa miinuksella. Kiinteistöyhtiön
mukana meni kaupungin takaamasta lainasta noin 300.000 euron pankkitalletus. Sitä ei kuitenkaan uuden omistajan toimesta käytetty kiinteistökorjauksiin vaan lainattiin Keuruun Puukomponentti Oy:lle. Tässä tapauksessa konkurssikypsä yritys lainasi toiselle varattomalle.
Tällainen toiminta ei ole laillista, mutta yhtiöiden hallitusten toimintaa ei kaupungin eikä Keulink Kiinteistöt Oy:n edustajat millään tavoin valvoneet. Valvonnan laiminlyönti on kaupungin virkamiesten osalta ilmeinen virkavirhe.
Vuoden 2012 keväällä Keuruun Puukomponentti Oy (ent. Tiwi Oy) ja Kiinteistö Oy Kolhontie 88 (ent. Kiinteistö Oy Tiwinranta) asetettiin konkurssiin. Molemmat konkurssipesät ovat miltei varattomia.
Kiinteistöyhtiön velkojain kokousta ei ole pidetty. Kaupungin palkkaama lakimies ei ole tiettävästi puuttunut konkurssiyhtiöiden hallitusten jäsenten toimintaan. Tämä kaikki liittyy salailuun tapausten ympärillä.
Keuruun kaupunki joutui maksamaan Kiinteistö Oy Kolhontie 88:n lainan korkoineen, yhteensä 1.527.057,47 euroa. Tällä summalla Keulink Kiinteistöt Oy sai omistukseensa alkuperäisen Kiinteistö Oy Tiwinrannan. Kauppakirjan mukaan Keulink Kiinteistöt Oy:n piti maksaa kauppahinta kaupungin tilille 26.6.2012, mutta näin ei ole tapahtunut. Tämän kiinteistöjalostuksen tappio on siis noin 600.000 euroa. Jos arvio on väärä, päättäjät voivat tiedon oikaista.
Edellä kuvattu tapahtumaketju on surullinen esimerkki siitä, miten kunnallisia osakeyhtiöitä hoidetaan. Kaupunki antaa aina rahaa ja takauksia, kun tarvitaan. Samat kunnallispoliitikot ja virkamiehet
antavat ja ottavat ja luulevat, ettei taloudellista vastuuta olekaan. Tiukan paikan tullen sekin tulee eteen, ja nyt taitaa olla se paikka. Osakeyhtiölaki on sellainen, ettei se tunne poliittista 0-vastuuta. Hyvällä syyllä voidaan kysyä, nauttiiko Keulink-yhtiöt omistajansa eli Keuruun kaupungin luottamusta. Keulink Kiinteistöt Oy rakentaa teollisuushalleja 100 prosentin lainarahoituksella, josta kaupunki on takauksien perusteella vastuussa. Yllä mainitussa rahoituskuviossa on menetelty huolimattomasti jopa vilpillisesti. Lainojen takauksia on noin 8.000.000 euroa. Onko näiden lainojen käyttö tarkastettu kunnolla?
Keulink Kiinteistöt Oy on hakemassa parhaillaan Keuruun kaupungilta 3,5 miljoonan euron lainalle kaupungin pankkitakausta. Massiivinen laina peittäisi alleen kaiken yllä kerrotun, virheet ja tahalliset laiminlyönnit. Vanhoille kaupunginvaltuutetuille, tuskin kaupunginhallituksellekaan, ei ainakaan uusille valtuutetuille ole kerrottu kaikkea. Miksi tietoja salataan, vaikka Keuruun kaupunki omistaa Keulink Kiinteistöt OY:n 100%:sti?
Kun Keuruun kaupungin ja kaupunkilaisten vastuut yllä olevassa prosessissa ovat miljoonaluokkaa, niin vähintä on, että ennen uuden kaupunginvaltuustolle esitetyn 3,5, milj. euron pankkitakauksen käsittelyä, koko vastuisiin liittyvä konkurssiprosessi avataan kaupunginvaltuutetuille, kertomalla mm. millä hinnalla Keulink Kiinteistöt Oy hankki itselleen Metsäliitolta alueella sijaitsevan teollisuushallin ja kaksi huvilaa, mitä tapahtui konkurssin vastuiden langettua Keuruun kaupungin niskaan? Tätä tietoa on varjeltu, eikä sitä ole annettu kymmenistä tiedusteluista huolimatta.
Kun kaikki kunnallinen julkinen toiminta olisi avointa ja läpinäkyvää, Kinnula-ilmiöstä ei tarvitsisi puhua ja uusi kaupunginvaltuusto voisi keskittyä oleelliseen Keuruun kaupungin kehittämiseen ja elinvoimaisuuden lisäämiseen.