Aselaki: ”Tehkää nyt jotain”

Nuori nainen oli juuri saanut ajokorttinsa ja oli ensimmäisellä itsenäisellä ajomatkallaan Pihlajavedellä. Kapealla kylätiellä tuli vastaan kaksi miestä autollaan. Tie oli niin kapea, ettei siinä ollut tilaa ohittamiseen. Siinä ne autot vastatusten toisiaan tuijottivat. Jommankumman oli pakitettava. Nainen ei tätä iloa miehille suonut, vaan pomppasi autostaan ja käveli miesten luo todeten: ”Tehkää nyt jotain!”  Miehet häkeltyivät ja peruuttivat. Nyt muutaman vuoden jälkeen nainen on valmistumassa juristiksi ja pohtii kriminologiaa, vankilaa ja Anders Behring Breikia.

Nyt on kulunut vuosi Utöyan saaren tragediasta ja Norjan pääministeri Jens Stoltenberg sanoo saksalaisessa Süddeutsche Zeitung –sanomalehden haastattelussa, että Norjan yhteiskunta on nyt demokraattisempi ja monimuotoisempi kuin ennen terrori-iskua. Terrori pysäytti ja muutti Norjan.

Viikonlopun uutiset maailmalta jatkavat totuttua trendiä. Nyt Yhdysvalloissa ainakin 12 ihmistä on kuollut ja 50 haavoittunut ammuskelussa elokuvateatterissa Batman-elokuvan ensi-illassa USA:ssa. Auroran kaupungin poliisipäällikkö Dan Oates kertoo, että kaikki 24-vuotiaan ampujan käyttämät aseet ja ammukset oli hankittu laillisesti.

Tämä tragedia on herättänyt median keskuudessa henkiin keskustelun aselain muuttamisesta, mutta mitään ei tapahtune. Vaikka Barak Obama ennen valintaansa presidentiksi kannatti aselain tiukentamista ja ei ole nyt kaudellaan tehnyt asian eteen mitään, niin tuskin uusien vaalien kynnyksellä esittää lain muuttamista äänien menettämisen pelossa.

Kaikki tämä kerrottu on tuttua Suomessa. Jokela, Kauhajoki, Hyvinkää ja muut ampumistragediat jatkavat lisääntyäkseen, arvioi Tampereen yliopiston terveydenhuollon dosentti Matti Rimpelä YLE:n A-studiossa 28.5.2012. Rimpelän mukaan lasten ja nuorten ongelmiin ei ole puututtu riittävästi, vaikka ne ovat olleet tiedossa kauan. Dosentin mukaan lapsista ja nuorista huolehtiminen on epäonnistunut koko 1990-luvun ajan. ”Näpertely yhteiskuntatakuun kanssa” ei auta nuorten ongelmiin.

Suomessakin on otettu esille jälleen kerran vaatimukset aselainsäädännön tiukentamisesta. Hyvin kuvaavaa on nähdä, että meillä ei ole tapahtunut arvopohjaista herätystä, vaan nyt puhutaan aidan seipäistä ja kiistellään, onko Suomi maailman tilastossa aseiden määrässä kolmantena tai vain pistesijoilla. Auroran ampujalla aseet ja ammukset olivat laillisesti hankittu. Suomessa laillisia aseita noin n. miljoona ja nyt sanotaan, ettei tällä ole oleellista vaikutusta aseiden hallitsemattomaan käytökseen.

Nuori nainen sanoi, että tehkää nyt jotain. Tämä vaatimus sopii myös eduskunnalle. Voiko jokin harrastus olla niin tärkeä, että se sokaisee ja estää asiaan puuttumisen? Ministeri Lauri Ihalainen on käynnistänyt mittavat toimet nuorten syrjäytymisen pysäyttämiseksi ja estämiseksi. Tätä on kannatettava, mutta tämä ei riitä. Ministeri Päivi Räsäsen on välittömästi käynnistettävä aselain kokonaisvaltainen tarkastelu. Kesäkuun 13. päivänä 2011 astuneet aselain muutokset olivat vain kosmeettisia. Keskusteluun ampuma-asetekojen estämiseksi on liitettävä mukaan mm. väkivaltaiset TV:n iltaohjelmistot, vapaa internet, median rooli uutisoinnissa, vanhemmuuden ongelma.

Suomen perustelu noudattaa aseiden suhteen USA:n linjauksia. Asiaa on hyvä katsoa Norjan pääministeri Jens Stoltenbergin demokratianäkökulmasta. Demokratia sisältää keskeiset tasa-arvon ja vapauden periaatteet. Nyt Suomessa vapaus on ylittänyt äärirajansa, monen tutkijan mielestä jopa USA:n tason. Jos aiomme pysäyttää tuskaisten ihmisten ampuma-aseilla toteutettavat väkivaltateot, niin kovasti ylistämäämme vapauden tasoa on laskettava ja aselakiin on puututtava konkreetein keinoin.