Uuden hallituksen ohjelmassa eri hallinnonalojen raameja on kutistettu rajulla kädellä. Erityisesti supistukset koskevat sivistys-sektorille kuuluvia koulujen rakentamisia, laajennuksia ja saneerauksia. Keski-Suomen ja Pirkanmaan kouluinvestoinnit valmistelee OPM:lle Pirkanmaan ELY-keskus, saatuaan ensin kiireellisyysjärjestyksen maakuntien liitoilta.
Keski-Suomen liiton tekemän priorisointijärjestyksen mukaan vuonna 2011 valtionapua saavat Joutsan yhtenäiskoulun peruskorjaus ja laajennus, Äänekosken Telakkakadun koulun peruskorjaus sekä Äänekosken kansalaisopiston peruskorjaus. Maakuntajohtaja Anita Mikkosen korjattu päätösesitys hyväksyttiin ja koulujen rakentamisen ja peruskorjauksien kiireellisyysjärjestys on seuraava vuosina 2012-2015:
Vuosi 2012:
Viitasaaren yläaste-lukio, 3, vaihe, peruskorjaukset A- ja B- rakennukset
Äänekosken Telakkakadun koulu, peruskorjaus
Vuosi 2013:
Muuramen Mäkelänmäen koulu, laajennus
Vuosi 2014:
Jyväskylän Keljon koulu, peruskorjaus
Vuosi 2015:
Luhangan Tammijärven koulu peruskorjaus
Pihtiputaan Putaanvirran koulu
Maakuntahallitus osoittaa uudelle Putaanvirran koululle valtionapua vuoden 2015 kiintiöstä 1,13 milj. euroa ja varaa rahoitussuunnitelmassa esitetyn valtionavun loppuosan vuodelle 2016.
Keuruu on hakenut jo useamman kerran valtionapua niin Haapamäen yhtenäiskoulun saneeraukseen kuin myös Keuruunkin kansalaiskoulun campusalueelle. Kumpikaan hanke ei ole valtionavun piirissä vuonna 2012, eikä Opetusministeriön rahoitus ole mahdollinen seuraavinakaan vuosina 2013-2015, kun Keski-Suomen liitto ei ole näin asiaa pähkäillyt ja arvottanut.
Opetusministeriön koulujen rakentamisinvestoinneista vastaava johtaja rakentajaneuvos Ritva Kivi kertoo uuden hallitusohjelman entisestään kaventavan myös sivistystoimen hallinnonalan valtionapukehystä. Kun tällä vuodelle 2011 on kehyksessä 36 milj. euroa, niin ensi vuonna valtionapukehys putoaa rajusti 5 milj. euroon. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät läheskään kaikki Keski-Suomen liiton tärkeysjärjestyksessä rankkaamat edellä esitetyt hankkeetkaan tule saamaan valtionapua ja putoavat avun piiristä.
Kysymykseen, onko edes teoriassa mahdollista ajatella, että kahdella hankkeella saman kunnan alueelta voisi olla mahdollisuutta saada valtionapua. ”Kysymys ei edes ole relevantti”, vastaa Ritva Kivi ja jatkaa: ”Jatkossa maakunta voisi olla iloinen, jos pystyy saamaan edes kahdelle koululleen koko maakunnan alueella valtiontuen”.
Tämä on realiteetti koko valtakunnassa ja niin myös Keuruulla. Kahden koulukeskuksen sisällyttäminen talousarvioon ei kulje todellisuuden kanssa käsi kädessä. Nyt kun Keuruulle ei ainakaan neljän vuoden aikana tule valtionapua koulujen kunnostamiseen vuoteen 2016 mennessä, niin on todella katsottava, miten asiat hoidetaan. Tällöin ratkaisut on etsittävä. Haapamäen kohdalla kaupunginhallituksen esitys kohdistuu yhtenäiskoulun kunnostamiseen noin 5,6 milj. eurolla. Kun tähän ei tule valtionapua, eikä Keuruun budjetista löydy omaa rahaa, niin olisi järkevää miettiä, miten Haapamäen kouluasiat hoidetaan siten, että Keuruun kaupungin lompakko sen kestää ja että lapset saavat tarvitsemansa tilat, hyvän kouluympäristön ja opetuksen.
Vastauksena rakentajaneuvos Ritva Kivelle löytyy ajatus siitä, että esim. Haapamäkeä aletaan kehittämään kokonaisvaltaisesti ja tällöin koko Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuinen rautatieläismiljöö nousee uskomattomaan arvoonsa. Ja tätä kautta alueen kehittämiseen löytyy varoja OPM:n ulkopuolisilta tahoilta ja näin koulut tulisivat olemaan osa kehitettävää aluetta, eivätkä olisi Keuruun verotuloja merkittävästi verottamassa.